Yskliödien ja rhymein jhotanimen

Saitko selvää otsikosta? Todennäköisesti käytit hyväksesi skeemoja, mielesi sisäisiä muistirakenteita, ja havaitsit mitä otsikossa lukee. Myös kaikki johtaminen lähtee liikkeelle havainnoinnista ja erityisesti havainnointivirheiden välttämisestä ja sensemakingin tärkeydestä näiden havaintojen analysoinnissa. Itse en ole päässyt johtavassa asemassa havainnoimaan näitä asioita, mutta alaisena ollessani olen huomannut erityisesti haloefektin olemassa olon. Haloefekti tarkoittaa sitä, että johtaja odottaa alaisensa suoriutuvan yhtä hyvin muissakin tehtävissä, kuin tehtävässä, josta hän on aiemmin suoriutunut hyvin (Clegg et al., 2012, 52).

Lienee myös hyvä avata hieman ryhmän ja tiimin eroa. Tähän liittyvän luentokyselyn tuloskin paljastaa, että ero ei välttämättä ole niin selkeästi havaittavissa. ”Ehkä” ja ”ei” -vastauksia oli huomattavasti enemmän kuin ”kyllä”-vastauksia. Pohtiessamme yhdessä käsitettä ”ryhmä”, päädyimme siihen tulokseen, että se muodostuu toisilleen edes jollain tavalla tutuista henkilöistä. Muuten kyseessä olisi verkosto tai jokin satunnainen joukko. Ryhmä toimii yleensä jonkin tietyn päämäärän saavuttamiseksi ja jokaiselle annetaan tietty tehtävä. Yleensä esiin nousee myös yksi johtajahahmo, eikä siitä välttämättä erikseen sovita. Yksilön oma ääni saattaa jäädä hieman taka-alalle, varsinkin jos ryhmässä toimii toisilleen hieman tuntemattomampia ihmisiä.

Tiimin taas ajattelemme muodostuvan toisilleen jo hyvin tutuista henkilöistä, jotka tuntevat toistensa heikkoudet ja vahvuudet ja joiden välillä vallitsee täydellinen luottamus ja vuorovaikutus. Tiimityö on intensiivistä ja tehokasta, ja kaikki yksilöiden ideat otetaan vastaan. Tiimeissä roolitus saatetaan suorittaa tiettyjen tottumusten mukaan ja tiimin vetäjäkin on yleensä valittu valmiiksi. Kuten luennollakin mainittiin, tiimi on kahden tai useamman henkilön joukko, joka on kehittynyt ja muovautunut ryhmästä. Tiimin jäsenten osaamisalueet ja taidot täydentävät toisiaan ja muovaavat tiimiä hiljalleen ”dream teamiksi”.

Suurin ero ryhmän ja yksilöiden johtamisessa taas luultavasti on siinä, että hyvin toimiessaan ryhmäjohtaminen on helpompaa kuin yksilön johtaminen. Johtajan ei tarvitse huomautella liiaksi asioista, vaan ryhmä toimii oma-aloitteisesti. Toisaalta taas ryhmän johtaminen voi olla yhtä tuskaa. Kukaan ei tule toimeen toistensa kanssa, toiminta on tehotonta, johtajan täytyy puuttua jatkuvasti ryhmän tekemisiin. Tällöin vaaditaan johtajalta taitoa luoda harmonia ryhmän kesken, jotta työt saadaan suoritettua aikataulussa.

Toimivat yksilöt sitten ryhmässä tai tiimissä, tarvitsevat he silti säännöt toimiakseen tehokkaasti päämäärän saavuttamiseksi. Ryhmä- ja tiimityöskentely perustuu kumpikin vuorovaikutukseen, sillä muutenhan kyseessä olisi vain joukko yksilöitä. Myös johtajan on kontrolloitava itseään. Hänen on ensin osattava johtaa itseään, ja sitten vasta muita, sillä jos johtaja on epävarma itsensä suhteen, leviää epävarmuus myös alaisiin ja sitä kautta koko organisaatioon.